“Miten sinä miehenä voit kirjoittaa naishahmoa?”

Otsikon kysymyksen olen kuullut useammankin kerran sen jälkeen, kun aloin kirjoittaa Hannele Martin seikkailuja Storytelin äänikirjapalveluun. Itse asiassa asiaa ihmeteltiin jo silloin, kun kirjoitin päiväkirjamuotoisen nuortenkirjan Teinistä tähdeksi - Kuinka Sarasta tuli Peppi. Pahoittelen seuraavan muiston huonoa huumoria, mutta tuolloin äitini ihan oikeastikin totesi ylpeillen eräässä kahvipöytäkeskustelussa, kuinka “Aki on osannut päästä tosi hyvin teinitytön pöksyihin”. Rakas äitini yritti siis kehua, että olin kirjaa kirjoittaessani osannut uskottavasti samaistua Saraan ja tämän kokemuksiin, ajatuksiin sekä tunteisiin.

Ihan rehellisesti sanottuna minä en ole juuri koskaan ajatellut tarinoideni hahmojen sukupuolta kirjoittaessani. Kirjoitan aina ihmisiä, en sukupuolta. Koen, että ihmisten ongelmat, elämäntilanteet, haaveet, pelot, tunteet ja jopa toiminta ovat pohjimmiltaan aika samankaltaisia oli kyseessä sitten mies tai nainen. 

Totta kai nuoreksi naiseksi kasvaminen on monellakin tapaa erilaista kuin mieheksi kasvaminen. Myöskin aikuisiällä on asioita, joita en miehenä pysty tavoittamaan samalla tapaa kuin naiset ne kokevat. Jonkin verran pystyn kuvittelemaan ja samaistumaan, mutta esimerkiksi jotkin keholliset asiat ovat sellaisia, ettei minulla ole niistä minkäänlaista omaa kokemusta. Tietenkään ei ole. Silti perinteinen miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta -ajattelu on aivan typerää ja perseestä. Me emme ole niin erilaisia, etteikö mies pystyisi kirjoittamaan naispäähenkilöä tai nainen miestä.

Esimerkiksi Teinistä tähdeksi -kirja kertoi teini-ikäisestä Sarasta, joka pääsi näyttelemään suosittuun televisiosarjaan. Kirjaa varten keskustelin paljon Saran kanssa ja tästä oli iso apu, kun loin kirjan fiktiivistä Saraa, henkilöhahmoa jonka pohjana oli oikea ihminen, mutta joka oli kuitenkin isoksi osaksi minun mielikuvitustani. Haastatteluiden lisäksi ammensin tuohon hahmoon yhtälailla omia teini-ikäni muistoja, kokemuksia ja tuntemuksia. Sillä ei ollut väliä, että minä olin ollut teinipoika ja Sara oli tyttö – teini-iän epävarmuus ja samalla tulevaisuuden odotukset, haaveet ja ihastumisen tunteet olivat samankaltaisia meidän kummankin nuoruudessa.

 #Secondhand dekkareideni päähenkilö Hannele Martti painii huonon itsetunnon ja ylipainon kanssa. Ongelmat ovat samoja, joista olen itsekin kärsinyt jossain vaiheessa elämääni. Toki Hannelen kohdalla nämä asiat ovat päätyneet määrittämään hänen elämäänsä hyvinkin paljon, siinä missä itse olen ehkä onnistunut käsittelemään asiat paremmin. Kirjailijat laittavat hahmoihinsa aina jonkin verran itseään ja omia kokemuksiaan, minkä vuoksi nämä hahmot tuntuvat todellisilta. Tämän vuoksi kirjojeni päähenkilön sukupuolella ei pitäisi olla mitään väliä, sillä väliä on vain sillä, kuinka todellinen, aito ja samaistuttava päähenkilö lukijan mielestä on.

Tietyllä tapaa toivoisin, ettei minun tarvitsisi kuulla otsikon kaltaista kysymystä niin usein. Jospa siis sovitaan, että suhtaudumme toisiimme ainakin ensin ihmisinä ja sitten vasta sukupuolena.